Mennään Ainon autotalliin maanantaina 26.5 (töiden jälkeen) ja siitä lähtien aina maanantaisin, jos Ainolla ei satu olemaan muuta menoa. Sovin asiasta törmätessäni Ainoon sattumalta Helsingissä (se oli ihanan spontaania), eli en päättänyt asiaa itsevaltaisesti. Merci, Aino, Merci!
Les fils de l'épicier teki myös muhun tosi suuren vaikutuksen. Elokuvan jälkeen olin tosi varma siitä, että mun täytyy mennä viettämään kiireetöntä elämää Etelä-Ranskan maaseudulle ja kuluttaa päiväni syöden herneitä, juoden fernettiä ja tehden taidetta. Tosin eläkeläisenä siellä voisi olla enemmän oman ikäistä seuraa.
Sovitaan tarvikehankinnoista lähipäivinä. Ainakin kirkkaankeltaista painoväriä, vedospaperia ja carborundum-välineet voisi ostaa näin alkuun (Ainon kanssa puhuttiin, että carborundumia voisi tehdä). Superihanaa, että maanantain teehetket jatkuvat after all!
ps. Piirrettiin Eevin kanssa mbarin pöydän päälle levitettyyn skissipaperiarkkiin eilen hulluja juttuja ja saatiin siihen yhden pojan puhelinnumero! Hih.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti